Vanhalta mökiltä löytyi kellastuneen Uusi Suomi -lehden tuore näkökulma puutarhaharrastukseen: Kaupunkiviljely ei ole mikään uusi keksintö! Jo 1950-luvulla siirtolapuutarhaväki juhli 40-vuotista toimintaansa. Uusi Suomi -lehdessä lauantaina, elokuun 4. päivänä 1956 kerrotaan tulevasta retkeilypäivästä Tampereelle ja siirtolapuutarhatoiminnan 40-vuotisjuhlavuodesta.
Uutisia 4.8.1956: Siirtolapuutarhaväki juhlii 40-vuotistoimintaansa.
Uutisen mukaan siirtolapuutarha-aate sai alkunsa Tanskasta 1800-luvun lopulla (nykyhistorioitsijat kirjoittavat aatteen alkuperän olevan 1820-luvun Saksassa). Suomessa sitä selostettiin ensi kerran vuonna 1915. ”Tampereella asiassa ryhdyttiin ensimmäiseksi käytännöllisiin toimiin, joiden tuloksena ensimmäinen siirtolapuutarha saatiin perusteille v. 1916.” Siirtolapuutarhassa on kaikilla palstoilla yleensä majansa. Ensimmäinen maja rakennettiin Hatanpään puutarha-alueelle 1919. Toiminnan alkuaikoina siirtolapuutarhayhdistys piti myös ”omaa hevosta raskaampien töiden suorittamiseksi ja palkkasi neuvojan viljelijöitä opastamaan. Talkoovoimin on alueelle rakennettu yhteisiä laitoksia, kuten sauna.”
Lehtikuva Hatanpään siirtolapuutarha-alueesta Tampereella (kuvaa klikkaamalla päässet katsomaan suurta kuvaa):
Uusi Suomi 4.8.1956: Hatanpään siirtolapuutarha-aluetta Tampereella.
Nykyään Suomen ensimmäisen siirtolapuutarhan sijaintimailla Hatanpäässä on vain vuonna 2004 paljastettu muistolaatta. Itse siirtolapuutarha siirrettiin Niihamaan vuonna 1975. Hatanpään siirtolapuutarhan historiasta kertoo Miinu Mäkelän kirjoitus Tampereen Koskesta voimaa -historiasivuilla.
Siirtolapuutarhaliitto on sen sijaan edelleen voimissaan. Myös Tampereelle on suunnitteilla uusia siirtolapuutarha-alueita, sillä toiminnasta ollaan taas kovasti kiinnostuneita.
Vihreä puutarha 