Kannattaako haravoida?

Syksyn värikkäät lehdet leijailevat tuulessa. Kannattaako vihreän puutarhurin alkaa haravointipuuhiin?

Keltaiset vaahteranlehdet leijailevat.

Keltaiset vaahteranlehdet leijailevat.

Ei kannata:

  • Pienet lehtimäärät nurmikolla voi ajaa ruohonleikkuun yhteydessä silpuksi ja jättää paikoilleen lannoittamaan nurmikkoa.
  • Pensaiden juurelta lehtiä ei kannata haravoida pois. Ne maatuvat ja lannoittavat pensaita. Kannattaa tehdä päinvastoin: muualta haravoituja lehtiä voi tuoda puiden ja pensaiden alle katteeksi sekä perennojen väleihin.
  • Kauniit lehdet tuovat syksyn tunnelmaa. Lehtiestetiikasta voi nauttia ainakin hetkellisesti, vaikka nurmialueen myöhemmin haravoisi.
Syksyn värit auringon hohteessa.

Syksyn värit auringon hohteessa.

Kyllä kannattaa:

  • Hiekkateiltä, laattakäytäviltä ja asfalttialueilta lehdet ja muu eloperäinen aines kannattaa haravoida pois. Tämä ehkäisee ennalta ei-toivottua kasvillisuutta: jos eloperäinen aines maatuu hiekan joukkoon, rikkaruohoilla on enemmän kasvuvoimaa. Asfaltilla, puuterasseilla ja laatoituksella lehdet voivat olla liukkaita, varsinkin sateella ja varhaisten aamujen pakkasilla.
  • Paksut lehtikerrokset kannattaa nurmikoltakin lopulta haravoida kompostiin hajoamaan. Nurmelle jäädessään ne voivat tukahduttaa nurmikkoheinät.
  • Omenarupea aiheuttava sieni talvehtii omenapuiden pudonneissa lehdissä. Jos rupiongelmaa on, sitä voi ehkäistä haravoimalla omenanlehdet pois puiden läheltä ja kompostoimalla ne. (Ammattiviljelmillä pudonneita lehtiä ruiskutetaan myöhään syksyllä urealiuoksella (synteettinen virtsa-aine), mikä nopeuttaa niiden hajoamista paikallaan). Kotipuutarhurin kannattanee valita ruvelle hyvin vastustuskykyinen omenalajike uutta puuta istuttaessa, jolloin rupiongelmalta välttyy.
  • Haravointi on kauniina aurinkoisena syyspäivänä hauskaa.
Jalopähkinöiden ja siipipähkinöiden lehdet ovat suuria ja vihreitä pudottuaankin.

Jalopähkinöiden ja siipipähkinöiden lehdet ovat suuria ja vihreitä pudottuaankin.

Mitä tehdä lehdille?

Nurmikolta ja käytäviltä haravoituja lehtiä kannattaa käyttää maanparannuksessa, katteena ja ravinteiden tuojana.

  • Kasaaminen puiden, pensaiden ja perennojen juurille katteeksi.
  • Kasvimaan, varsinkin jäykän savimaan maanparannus: Syksyllä lehdet haravoidaan peittämään kasvimaata paksuna kerroksena, katteena. Keväällä tämä runsas lehtikerros sekoitetaan kasvimaan mullan joukkoon (vinkki Pentti Alangolta Suomalainen viherpiha -kirjan välittämänä). Kasvimaata käännetään keväällä rivi kerrallaan. Ensimmäinen rivi kaivetaan kuopaksi ja seuraavan rivin peittävät lehdet työnnetään tähän ojaan. Lehdistä paljastunut maa käännetään lehdillä täytetyn rivin päälle. Syntyneeseen kuoppaan siirretään taas seuraavan rivin lehdet ja päälle lapioidaan maa seuraavasta rivistä. Tätä jatketaan koko kasvimaan mitalta.
  • Kompostin seosaineena karkeamman aineen joukossa. Edullista ja helposti saatavaa seosainetta! Kuivia lehtiä voi sekoittaa vaikkapa hakkeeseen, oksasilppuun ja kaupallisiin seosainevalmisteisiin, joita lisätään elintarvike- ja käymäläkompostiin peittämään varsinaista kompostoitavaa ainesta. Lehtiä voi varastoida talven käyttöä varten kuivina jätesäkeissä tai puutarhasaaveissa. Paksut lehtikerrokset tiivistyvät helposti, joten yhdistäminen muuhun seosaineeseen kannattaa.
  • Perennojen ja ryhmäruusujen talvisuojaus: jos pihassa on arkoja kasveja, kuivia lehtiä voi käyttää ympäristöystävälliseen talvisuojaukseen. Ne eristävät hyvin kylmältä, jos lumipeite ei saavu ajoissa tai jää ohueksi. Keväällä kasvit kannattaa paljastaa lehtipeiton alta, sillä lehdet eristävät myös lämpöä ja hidastavat maan sulamista.

Lehdissä on eroja: pihlajan lehdet ovat pieniä ja usein kuivia, vaahteranlehdet suuria ja paksuja. Koivun lehdet putoavat kellastuttuaan, jalopähkinöiden lehdet mahdollisesti jo vihreinä. Niinpä eri puiden lehdet käyttäytyvät nurmikolla ja kompostissa eri tavoin. Joissakin on runsaasti ravinteita, jotkut puut ovat ottaneet kaiken mahdollisen lehdistään talteen talven varalle. Puut vaikuttavat näin pudottamillaan lehdillä kasvuympäristöönsä. Lehtien putoamisaikakin vaihtelee puulajin mukaan. Esimerkiksi tammen lehdet pysyvät pitkään puussa, mahdollisesti tammikuulle asti.

Syksyinen tammenlehvä kypsyttää terhoja.

Syksyinen tammenlehvä kypsyttää terhoja.

Advertisements
Kategoria(t): Hyötytarha, Puisto, Puutarha Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Kannattaako haravoida?

  1. kaija tarvainen sanoo:

    Kysymys puutarhurille: Kun puutarhassamme on kesällä ollut lehtikotiloita, kannattaako lehtiä laittaa pensaiden juurelle? Tehdäänkö tällä tavalla etanoille sopiva talvehtimispaikka ja ensi kesänä suurempi kotilo- ongelma?

  2. Totta, kotilot tykkäävät lehtikerroksista ja isoista avokomposteista ja talvehtivatkin niiden suojissa. Jos kotiloita on hyvin paljon, talvehtimista ja kotiloiden ravinnonsaantia kannattaa ehkä vähentää kompostoimalla lehdet ja muut kasvijätteet kootusti. Pensaille voi sitten myöhemmin palauttaa (lähes) valmista kompostia, jossa ei ole kotiloille enää niin paljon syötävää. Pensaille voi käyttää myös hapanta havupuukatetta tai sahanpurua, joista kotilot pitävät vähemmän.

    Talvehtimismahdollisuuksia heikentää pitkä ja kylmä syksy ilman lunta, joten sääolot vaikuttavat joka tapauksessa ensi kesän kotilo-ongelmaan. Kotipuutarha-lehden vinkin mukaan kotiloita ja niiden munia voi altistaa vielä lisää pakkaselle siten, että kylmien säiden tultua potentiaalisen talvehtimispaikan maata raaputetaan parin sentin syvyydeltä. Pensaiden juurien raaputtamista pitää tietysti varoa, ja sitä ettei altista niitä pakkaselle samalla. Olisikohan pensaiden juurelle kasattujen lehtikatteiden pöyhimisellä pakkasen tulon jälkeen samanlaista vaikutusta?

  3. Taru sanoo:

    Huojentavia tietoja! Me nimittäin emme ole haravoineet koskaan… ”Pihallamme” kun on kiveä, kalliota, metsää ja kaislikkoa. Nurmikkoa tai puutarhaa ei ole (eikä tule), joten haravointi tuntuu täysin turhalta 🙂 Toisekseen meilläpäin tuulee aina niin pirusti, ettei paljon maksaisi vaivaa poistaa lehtiä edes pihatieltä tai hiekka-alueelta.

  4. Metsäinen ja kallioinen piha on monesti kaikkein helppohoitoisin ja kaunein! Haravoinniltakin säästyy… 🙂 Piha pitää itse itsensä kunnossa, ja lisäksi pääsee tarkkailemaan luontoa läheltä, kuten teidänkin metsässä. Luonnonympäristö on arvokas sinällään, joten automaattisesti sitä ei kannata ”hoitaa” tai ”rakentaa” muuksi.

    Esimerkki meidän mökkiympäristöstä: https://vihreapuutarha.wordpress.com/2013/09/18/mokkipuutarhan-parhaat-hyotykasvit/

  5. Marjokaisa Piironen sanoo:

    Kirjoittaisitko kevään haravoinnista? Moni ryntää haravoimaan heti lumien sulettua. Minusta se on turhaa, jopa tyhmää. Odottaisin, että nurmikko kuivuu hyvin. Sen jälkeen ajaisin ruohonleikkurilla kuivat lehdet silpuksi ja antaisin silpun ravita nurmikkoa. Vasta sitten, kun nurmikko alkaa kasvaa uutta, haravoisin liiat lehdet pois. Jos niitä enää näkyykään. Sen sijaan ilmastamista voisi tehdä haralla, jos jaksaa. Ja levittää tuhkaa sateen edellä. Mahdollisesti myös hiekkaa, jos nurmikossa on sammalta oleskelualueilla. Jos sammal on alueella, jolla ei usein kävellä tai oleilla, annan sammaleen olla: sehän on itsessään kaunista ja vihreää eikä vaadi leikkaamista!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s