Mustikan syöjille ja poimijoille tuttua on suun ja sormien värjäytyminen sinisiksi. Puutarhan satoa voi käyttää hyödyksi käsitöissä lankojen, kuitujen ja kankaiden värjäämiseen. Kasvien käyttö värjäämiseen on perinteinen käsityömenetelmä. 1800-luvulle asti kaikki väriaineet olivat peräisin luonnosta.
Yllättäen värjäyksessä ei monesti käytetäkään marjoja, vaan muita kasvinosia: lehtiä, puuainesta, kuorta ja juuria, tai sitten sieniä ja jäkäliä. Marjaosien tuottama väri ei yleensä ole kovin pysyvää. Mustikankin jättämä väri haalistuu auringossa, jollei käytetä värin tarttumista auttavaa puretetta. Kasveilla värjättäessä kasvinosia yleensä ensin keitetään tai käytätetään väriaineen erottamiseksi. Kilolla mustikoita saa värjättyä 200 grammaa villalankaa Mansimarjasta punapuolaan -kirjan ohjeella. Lankoja keitellään alunapuretteessa (alumiinisulfaattia ja kaliumvetytartraattia) tunnin verran ja mustikoita samoin vedessä kangaskäärön sisällä eri kattilassa, ennen kuin puretetut langat lisätään mustikkapataan haudutusta ja värjäytymistä varten. Lopputuloksen sävy on kasvivärjäyksessä aina hiukan yllätys. Mustikkapata tuottaa sinisiä tai purppuraisia lankoja. Keltakukkainen pietaryrtti värjää langat menetelmästä riippuen keltaisiksi, vaaleanvihreiksi, vihreiksi tai jopa oransseiksi ja ruskehtaviksi. Värjäyspadoissa kiehuvat liemet ja kuivumaan nostetut lankavyyhdit sopivat kuvien ja videon mukaan hyvin ulkotiloihin. Kasvivärjäys on kuitenkin mahdollista jopa mikroaaltouunissa!

Pietaryrtti (Tanacetum vulgare), norjalaisittain ”reinfann”, kukkii Tromssan kasvitieteellisessä puutarhassa.
Kasvivärjäys on perinteistä, monipuolista ja kiehtovaa, mutta onko se ympäristölle hyväksi? Itse tekemällä pysyy kärryillä ympäristövaikutuksista ja ne kohdistuvat lähelle ja ovat hallittavia. Värikasvien ja -sienten kerääminen ja viljely puutarhassa on mahdollista tehdä kestävästi. Puretusaineita täytyy useimmiten kuitenkin käyttää. Itse tekemällä välttyy joka tapauksessa värjäyksen ulkoistamiselta kaukomaihin, joissa saatetaan käyttää EU:ssa jo kiellettyjä värejä ja valvonta ja lainsäädäntö saattaa olla täkäläistä heikompaa. Itse tehtyihin tuotteisiin ja käsitöihin syntyy joka tapauksessa lämmin suhde. Jos se auttaa käyttämään niitä kestävästi ja arvostamaan aikaansaatua, suunta on hyvä.
Värjätä voi kierrätysmateriaalillakin: ”SULOisia värejä! –projektissa valmistetaan värejä ja värjätään omasta kotikeittiöstä tai roskalaatikoista kerätyillä materiaalilla.” Opas kierrätysvärien käyttöön on mainio!
Mitä voi värjätä? Villan värjäys lienee alkuun helpointa. Suomalainen lammastalous on vaikkapa australialaiseen verrattuna pienimuotoista ja ottaa lampaiden hyvinvoinnin paremmin huomioon. Kotimaisia villalankoja luonnonväreissä saa vaikkapa mikkeliläiseltä Pirtin kehräämöltä, Virtain Villalta, Kehräämö Christinasta, Tampereen kauppahallin Lammasmaailmasta, Tetri Designista tai suoraan lammastiloilta (esim.Villa Laurila, Aholan lammastila, Lammastila SikkaTalu).
Esimerkiksi Riihivilla-blogin värjäyssivu kokoaa hyvin värjäyksen perusteet ja eri värien lähteitä. Jatkaa voi kasvivärjäyksen historiaa ja tekniikoita esittelevällä Kasvivärjäys-sivulla. Luonnonvärjäystä harrastavilla on oma yhdistys Värjärikilta.
Tietoa:
- Kattava lista värikasveista väritietoa kokoavalla Coloria-sivustolla
- Yrttitarha katsoo yrttivärjäystä kansanperinteen näkökulmasta. Lista myös Lönnrotin Flora Fennican (1860) värikasveista.
- Klemettilä & Jaakola: Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa (2011)
Kokemuksia ja esimerkkejä:
- Nettineulelehti Ullan artikkelissa kasvivärjäyksestä on kokemuksia ja esimerkkejä runsaasti saatavissa olevista kasveista ja väreistä
- Mervi Värrin kokemuksia villan värjäämisestä kasviväreillä
- Katjun kannoilla -blogissa on värjätty kalliokarvejäkälällä, lupiinilla ja krapilla
Valmiita kasvivärjättyjä lankoja:
- Riihivillan verkkokaupasta ja Helsingin kauppatorilta kasvivärejä ja niillä värjättyjä villalankoja
- Verkkokauppa Ihana Maatuska, suomalaisia kasviväreillä värjättyjä villalankoja
- Suoraan tiloilta ja tilamyymälöistä — kerro hyvät vinkit!