Syksyn viimeinen kabocha

Talvikurpitsa ’Sweet Mama’ oli kovin nimensä mukainen, kun tein siitä herkullista kurpitsamuusia. Hyötykasviyhdistyksen siemenistä kasvatettu taimi tuotti (kaupunkikodin vähäiseksi jääneellä hoidolla) vain yhden puolentoista kilon kurpitsan. Korjasimme sen talteen syksyn ensimmäisten pakkasten uhatessa. Jääkaapissa kokonaisena säilytettynä se pysyi erittäin hyvänä tähän asti. ’Sweet Mama’ F1-lajike on japanilainen kabocha-ryhmän kurpitsa.

vihreapuutarha_talvikurpitsa_leikkuulaudalla vihreapuutarha_kurpitsakuutiot

Muusiin käytin kurpitsakilon lisäksi oliiviöljyä, sipulin, muutaman valkosipulinkynnen, hiukan suolaa, curryjauhetta, kasvislientä ja (kaura)maitoa. Reseptin erikoisuus oli uusi tuttavuus mangochutney, jonka ansiota makeuskin taisi hiukan olla.

vihreapuutarha_kurpitsasose

vihreapuutarha_mango-inkivaarichutney

Ohje Vegaanikeittiön käsikirjasta (Celine Steen & Joni Marie Newman), ”Maukas myskikurpitsamuusi”.

Talvikurpitsat ovat nimensä mukaisesti hyvää talviruokaa — jos viileitä säilytystiloja sattuu olemaan riittävästi.

Advertisement
Kategoria(t): Hyötytarha, Ruokaa puutarhasta Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Syksyn viimeinen kabocha

  1. Maija Haavisto sanoo:

    Kuulostaa hyvältä! Ostin juuri elämäni ensimmäisen kabochan ja nyt mietin, mitä tehdä siitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s