Uusimpien uutisten mukaan viherkasveille tulee lähtö Turun kouluista, mahdollisesti muistakin kaupungin tiloista (Turun Sanomat, Yle). Onko huono sisäilma kasvien syytä? Kasveilla on runsaasti myönteisiä terveysvaikutuksia, jotka nyt näyttävät unohtuvan.
Yhdysvaltojen avaruuden valloitusta varten tutkittiin jo 1980-luvulla, miten viherkasvit voisivat auttaa sisäilman puhdistajina (kertomus tutkimuksesta ja tutkija Bill Wolvertonista). Tulokset havaittiin hyviksi ja niitä on julkaistu myös kasviharrastajakäyttöön sopivina ”parhaat ilmanpuhdistajat” -listoina (esimerkiksi B.C. Wolverton: Raikas vihreä koti). Nykyään huonekasvi-viherseiniä markkinoidaan Suomessakin nimenomaan ilmanpuhdistajina (esimerkkinä jyväskyläläinen Fresh Effect eli NaturVention).
Kasvit itsessään eivät Turussakaan ole pelon aihe. Homekouluista on puhuttu paljon, ja homeen pelko on kasvien häädönkin takana. Viherkasvien mullassa pelätään kasvavan hometta, jonka itiöt huoneilmaan joutuessaan haittaavat ilmaa hengittäviä ihmisiä. Päätöksenteon tueksi toivoisin dokumentoitua tutkimusta. Sisäilmakirjallisuus, johon itse olen tutustunut, ei yleensä mainitse huonekasveja lainkaan, tai toteaa tietyt lajit vain mahdollisina allergian aiheuttajina. Kasvualustaa kommentoi vain TTKK:n Opas kosteusongelmiin: ”Liian kosteana pidetty multa voi pintaosiltaan homehtua ja toimia siten itiölähteenä.” Oikea hoito ja pintamullan pitäminen sopivan kuivana siis poistaa ongelman! Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvuston syynä on yleensä kosteusvaurio. Nämä mikrobit sekä niiden itiöt ja aineenvaihduntatuotteet voivat sisäilmaan päästyään aiheuttaa terveysoireita. Rakennusten kosteusvauriot ja homeongelmat eivät kuitenkaan poistu viherkasveja vähentämällä.
Viherseinäfirmat markkinoivat ilmanpuhdistajakasvejaan toki nimenomaan vesiviljelytekniikalla viljeltyinä. Silloin ei tarvita multaa tai muuta eloperäistä kasvualustaa. Tähän on syynä myös tekninen toteutettavuus: vesiviljelyssä kasvuolosuhteet on helppo vakioida ja kasvit järjestää pystysuoralle seinälle. Järjestelmään voi yhdistää myös tuulettimen, jolloin kasvien juuriston ilmanpuhdistuskykyäkin voi hyödyntää. Kaupallisessa ratkaisussa viherkasveista nauttijoiden ei tarvitse huolehtia vedenkään laadusta tai teknisten järjestelmien toimivuudesta, vaan yritys vastaa koko systeemistä. Työpaikalla tai koulussa ahertajien osalle jää vain vihreydestä nauttiminen.
Kouluissa vihervirkistyspalvelujen ulkoistaminen ei kuitenkaan kuulosta patenttiratkaisulta. Kasvien voinnista huolehtiminen voisi mieluummin olla osa opetusta. Elävät kasvit olisivat erinomainen lähiesimerkki yhteyttämisestä sekä ravinteiden ja veden kierrosta. Ilmaa puhdistaessaan ne havainnollistaisivat konkreettisesti ekosysteemipalveluja. Kasvien hoidon on havaittu parantavan hyvinvointia ainakin vanhuksilla (Erja Rappe: puutarhatieteen väitöstutkimus). Miksei näin olisi myös nuoremmilla ikäpolvilla?
Kasvien hyvä hoito antaisi siis monta hienoa asiaa: hyvinvointi ja viihtyisyys paranisi, kasveja hoitaessa voisi oivaltaa jotakin kasvibiologiasta — eikä homeen ilmestymistä kukkamullan pinnalle tarvitsisi pelätä. Tutkimusprofessori Tari Haahtela suosittelee huonekasveja allergikoillekin: ”Niistä on paljon hyötyä. Kasvit sitovat ilman hiilidioksidia ja vapauttavat happea pimeään aikaan. Ne luovat kodikkuutta ja hengittäessään sitovat ilman epäpuhtauksia.” ”Haahtelan mielestä mullan itiöitä ja sieniä turhan helposti pelätään liikaa. On totta, että liika kosteus on hyvä kasvualusta erilaisille homeille, mutta mihinkään erikoisiin toimenpiteisiin ei niitä välttääkseen tarvitse ryhtyä. Hyvä perushoito riittää. Altakasteluruukut ovat suositeltavia, sillä ne pitävät pintamullan kuivempana.” (Minni Lustig: Ärsyttävät, ihanat huonekasvit! TM Viherikkuna -lehti). Yhteys maaperän mikrobeihin voi olla jopa hyväksi allergioiden ehkäisyssä (Haahtela & Pekkanen).
Ennen Turun kaltaisia dramaattisia kieltoja toivoisin kunnollista perehtymistä kasveihin, mikrobeihin, huoneilman homeitiöpitoisuuksiin ja niitä koskevaan tutkimukseen. Kiellossa ei liene enää kysymys kasveista, vaan reaktiosta homehuoleen. Suosittelisin keskittymistä enemmän kasvien kokonaisuudessaan antamiin hyötyihin ja haittoihin.
(Käyttämäni sisäilmaa ja rakennusfysiikkaa koskevat lähteet:
Unto Siikanen: Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovellukset. (1996)
Sisäilmayhdistys ry. & Teknillinen korkeakoulu: Sisäilmaopas I. Koulun sisäilmasto ja kosteusvauriot. (1997)
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997: 1. Sisäilmaohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät.
Virpi Leivo (toim.): Opas kosteusongelmiin – Rakennustekninen, mikrobiologinen ja lääketieteellinen näkökulma. Tampereen teknillinen korkeakoulu, julkaisu 95, Talonrakennustekniikka (1998))
Vihreä puutarha 
No empä oikein tiedä mitä sanoisin muuta kuin että olen aika hämmästynyt. Ehkä siellä ei ollut yhtään puutarha-alan ihmistä kertomassa viherkasveista kun tuollaiseen ratkaisuun päätyivät.
Se tulee tosiaan mieleen. En tunne tarkemmin asian taustoja ja päätöksen perusteluja, olisi kyllä mielenkiintoista kuulla niistä. Ainakin vaikuttaa siltä, ettei huonekasvien ilmaa puhdistavia ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia ole huomattu, vaan ainoastaan mahdolliset riskit.
Blogitekstissä mainitaan viherseiniä valmistava NaturVention Oy ja myöhemmin kirjoitetaan mahdollisuudesta tehostaa ilmankierron avulla kasvien juuriston ilmaa puhdustavaa vaikutusta. Jyväskyläläinen NaturVention Oy valmistaa nimenomaan maailman ensimmäisiä ja ainoita aktiiviviherseiniä, jotka vesiviljelyn ja erityisen mullattoman kasvualustan lisäksi sisältävät tämän aktiivisen ilmankierron. Keksintö on patentoitu.
Aktiivisella ilmankierrolla todellakin on mullistava merkitys ilmanpuhdistustehoon, se tekee jokaisen kasvin puhdistusvaikutuksesta 100-kertaisen. Tällä teholla aktiiviviherseinät pystyvät poistamaan ihmisten sisäilmaoireita, kuten Turun Kiinamyllyn koulun rehtorikin uutisissa on raportoinut.
Vihrein sisäilmaterveisin,
Eeva Niemelä/NaturVention Oy
Kiitokset NaturVentionin näkemyksestä! Olisiko teillä kaikille avoimia tutkimustuloksia erilaisten viljelymenetelmien vaikutuksista sisäilmaan ja eri kasvilajien puhdistusvaikutuksista (tuon Wolvertonin yleistajuisen kirjan lisäksi)? Ottaisin mielelläni tällaisia vastaan joko suoraan linkkeinä kommentteihin tai gmail-sähköpostiini vihrea.puutarha.
Mielelläni kuulisin perustelut erityisesti väitteelle, että yrityksenne käyttämä ilmankierto juuriston kautta nimenomaan 100-kertaistaa ilmanpuhdistustehon. Tämä lienee mahdollista, tosin tutkimukset harvoin tuottavat näin mukavan pyöreitä lukuja. Voisiko puhdistusteho olla esimerkiksi 120- tai 75-kertainen? Päteekö sama tulos eri lajisille viherkasveille? Onko tätä tutkittu sisäilman pitoisuusmittauksin vai ensisijaisesti viherseinistänne saatua kokemuksellista palauteaineistoa analysoiden? Itselleni mieleen tulivat tässä yhteydessä myös pilaantuneiden maiden puhdistuksesta saadut tutkimustulokset. Onko näitä teidän tietojenne mukaan sovellettu ilmanpuhdistuskäyttöön?
Sunnuntain 2.2. Helsingin Sanomissa haastateltu yli-intendentti Henry Väre Luonnontieteellisestä keskusmuseosta toteaa, ettei kasvien kemikaalien puhdistuskyvystä ole luotettavaa, tieteellistä tutkimustietoa. Voisikohan tämä perustua siihen, etteivät NASA tai yksityiset tahot ole julkistaneet tutkimustietojaan, vaan soveltavat niitä lähinnä omiin tarpeisiinsa? Näin niiden luotettavuutta ei ole ulkopuolisten tahojen mahdollista tieteellisesti tarkastella.
Moikka,
Nostat hyvin kiinnostavia pointteja esiin.
Olemme juuri aloittaneet tutkimuksen Itäsuomen yliopiston kanssa jossa käydään erittäin laajasti läpi eri kasvumateriaalit/kasvit/olosuhteet ja niiden vaikutukset ilmanpuhdistukseen. Koko tutkimus tullaan julkaisemaan kaikille vapaasti luettavaksi.
Wolvertonin lähdetutkimukset löytyy esimerkiksi NASA:n arkistoista. On hyvä erottaa tieteellinen julkaiseminen ja tutkimuksen saataville tuominen erikseen. NASA:n tutkimuksia ei ole julkaistu tieteellisesti (peer review lehdissä joiden arvoista voidaan olla montaa mieltä) mutta ne on kaikille vapaasti luettavissa netissä kokonaisuudessaan. Osa artikkeleista voi olla maksumuurin takana. http://ntrs.nasa.gov/search.jsp?N=0&Ntk=All&Ntt=wolverton&Ntx=mode%20matchallpartial&Nm=17|Collection|NACA||123|Collection|NASA%20STI Täältä löytyy ainakin osa. Lisäksi löytyy kymmenittäin muita tieteellisiä tutkimuksia ympäri maailmaa kasvien vaikutuksista ihmisiin, sisäimaan jne.
Sisäilmaan liittyvät puhdistusasiat ovat ongelmallisia, sillä ainakin meidän asiakkaiden kohdalla 99% ei pysty sanomaan (lukuisten kalliiden testien/tutkimusten jälkeen) että mikä on oireiden aiheuttaja. Jos ei pystytä osoittamaan oireiden aiheuttajaa emme mekään pysty rakentamaan tieteellistä tutkimusta osoittamaan kuinka hyvin aktiiviviherseinä poistaa ko. kemikaalia tai partikkelia. Osittain tämän takia ollaan nykyään päädytty mittaamaan ihmisten oireita; tärkeintähän on (jos unohdetaan rakennevaurioiset kohteet tässä yhteydessä) että saadaan tilan käyttäjät terveeksi. Kun taas puhutaan ihmisten oireiden mittaamisesta, vaaditaan merkittävä massa jotta tutkimuksessa on järkeä ja tätä massaa ollaan nyt keräämässä. Monesti ollaan tultu paikalle kun paikalta viedään viherseinien alta pois puhdistimia jotka markkinoi 99,9% puhdistustehoa… Ihan hyvä juttu mutta jos se ei poista oireita ei yhden/muutaman tietyn (kenties turhan) kemikaalin lähes kokonaan poistaminen auta.
Lisäksi ollaan aloittamassa tutkimusta sisäilman luonnollistamiseen liittyen. Monet sisäilmaoireilevat eivät saa minkäänlaisia oireita esim. metsässä vaikka siellä on enemmän homeita/kemikaaleja kesällä tai esim hirsitalot jotka ovat täynnä terpeenejä. Hypoteesinamme on että ulkona on ”luonnollisia” kemikaaleja joihin ihmiset ovat tottuneet ja jotka tekevät meille hyvää. Sisällä taas on erilaisia synteettisiä kemikaaleja ja ne aiheuttavat nuo oireet. Aktiiviviherseinällä saadaan sisäilma ”luonnollistettua” eli poistettua synteettisiä kemikaaleja ja tuotua tilalle luonnollisia kasveista lähteviä kemikaaleja. Tämä vaatii kuitenkin laajan tieteellisen tutkimuksen taustalle, mutta asiantuntijoiden kanssa alustavissa keskusteluissa tuon tutkimisen tarve on vahvistunut ja monen kiinnostus herännyt.
Unohtui laittaa vielä että olen siis yksi NaturVentionin perustajista ja tuotteen kehittäjä niin ei jää epäselväksi (:
Terv. Niko Järvinen / NaturVention
Kiitos selvennyksistä! Odotan mielenkiinnolla varsinkin tuloksia tuosta yhteistyötutkimuksesta Itä-Suomen yliopiston kanssa. Vielä ei kyllä löytynyt selvitystä väitteelle, jonka mukaan NaturVentionin järjestelmän ilmankierto juuriston kautta parantaisi ilmanpuhdistustehoa nimenomaan 100-kertaiseksi muihin kasvatusjärjestelmiin verrattuna.
Kommentin linkki NASAn sivuille näyttää olevan liian pitkä jotta WordPress osaisi esittää sen oikein. Tässä siis sama lyhennettynä kaikille: http://tinyurl.com/NASAlinkki
Ihmisten kokemuksen merkitystä ja hyvinvointivaikutusten kokonaisvaltaista mittaamista pidän minäkin tärkeänä, niin sisäilmaoireissa kuin muutenkin. Siihen oikeastaan kirjoittamani juttu alunperin liittyi: pelkkä sisäilmavaikutus (tai haitallisen sisäilmavaikutuksen aiheeton pelko) ei saa olla ainoa kriteeri päätettäessä koulujen viherkasveista. Tässä liikutaan sitten sisäilma-asiasta luontosuhteen, Green Caren, ympäristökasvatuksen ja laajemman työhyvinvoinnin puolelle.
Tosiaan vielä selvennyksenä tuohon 100x asiaan. Se on osittain tällä hetkellä suuruusluokkaa kertova asia kun eri kasveilla on erilaisia tehoja mutta perustuu siihen että kasvien lehdet eivät puhdista ilmaa vaan kasvien juuret ja sielä elävä mikrobikanta.
Ollaan kehitetty oma kasvualusta jossa yhdessä grammassa kasvualustaa on noin 1200m2 pinta-alaa joka tehostaa merkittävästi puhdistusta. Seinässä on puhdistavaa alaa noin 22km2 Samaan aikaan kasvualusta on kehitetty niin että sen läpi pystytään imemään ilmaa mekaanisesti. Nämä sekä muutamat muut temput käytännössä tehostaa kasvien puhdistusvaikutusta merkittävästi (jos verrataan normaaliin kasviin joka kasvaa mullassa ja jossa ainoastaan mullan pintakerros missä ilma ei kierrä puhdistaa ilmaa)
Samaa höpinää hypetetään edelleen.. Onneksi välillä ihan asiaakin.
Nasan tutkimukset, niiden tulkinnat, on osoitettu jo ajat sitten virheellisiksi. Eli ei ihme notta tuloksia ei löydy kuin rippeittäin sieltä täältä.
Allergisoivia viherkasveja on, kasvien huoltoa laiminlyödään (huollon/siivoustoimen resursseja vähennetään), eli viherkasvien hävittäminen sisätiloista (julkiset tilat, koulut, toimistot) on oikea suuntaus.
Aivan varmasti mainittua Yliopiston tutkimusta ei julkaista kokonaisuudessaan koskaan. Sama meininki jatkuu vain viherhypetystä puoltavat seikat tuodaan korostetusti esiin (kuten NASA ”tutkimus”).
Tiedän uudesta viherseinätutkimuksesta jossa koeseinä jouduttiin purkamaan pois, käyttäjien voimakkaiden oireilujen vuoksi. Vesiviljelyn vesi muuttui tutkimusten aikana likaisemmaksi kuin prosessiteollisuuden kiertovesi. Erittäin suuri sairastumisen vaara vesiviljelyn höyryistä.
Olisi kiinnostavaa kuulla, mitkä tahot ovat osoittaneet NASAn tutkimukset virheellisiksi – eli niitä tutkimustuloksia perään taas. Millainen tapaus oli tuo purkua vaatinut viherseinäkoe? Millaisia oireita käyttäjille tuli ja mitä kasveja seinässä oli?
Puutarhurina tiedän tiettyjen viherkasvien voivan aiheuttaa allergiaa. Kyse onkin sopivista lajivalinnoista. Kuten kirjoitin, tutkimusprofessori Tari Haahtelakin suosittelee viherkasveja oikein hoidettuna myös allergikoille. Viherkasvien hoidon ja siivoustoimen laiminlyöntejä tai epäsopivia lajivalintoja ei pitäisi laittaa niitäkään kasvien syyksi.
Kiitoksia hyvistä kommenteista. Tosiaan mielelläni kuulisin noista tutkimuksista jotka osoittavat NASAn tutkimukset virheelliseksi? Lisää vastaavia tutkimuksia on tosiaan myös tullut liittyen viherkasveihin noiden NASAn tutkimusten jälkeenkin.
Tuohon vesikommenttiisi liittyen tuo on itseasiassa tuttu asia. Ollaan sitä tutkittu aika paljon ja perinteisissä viherseinissä ymmärrän hyvin miten vesi voisi muodostua ongelmaksi, koska niissä vesi seisoo paljon ja mukana on orgaaninen kasvualusta. Kasvatustekniikkamme on hyvin erilainen ja ollaan teetetty useita vesitutkimuksia vesilabroissa yksittäisistä tauteja aiheuttavista mikrobeista (kysyttiin elintarviketurvallisuus-/ympäristölabralta että testaavat kaiken mitä osaavat ja voivat) ja mitään noita haitallisia ei vesistä löytynyt. Testattuina oli mm. Escherichia coli, enterococcukset, salmonella, legionella ja campylobakteerit. Lisäksi tehtiin kokonais mikrobimääritykset useammasta seinästä joissa veden mikrobimäärät jäivät myytävän maidon tai jauhelihan raja-arvojen alle. Viimeisenä tehtiin vielä toksisuustesti vesikirpuilla jonka tuloksena yliopiston tutkija sanoi että antaisi oman lapsensa kylpeä tuossa vedessä.
Viherseinä on tosiaan ekologinen systeemi ja kuten kaikki ekologiset systeemit ne ovat erittäin komplekseja kokonaisuuksia ja siksi termin viherseinä alle hukkuu paljon erilaisia kokonaisuuksia.
Lisäksi mikrobeista puhuttaessa on hyvä muistaa että esimeriksi iholla meillä on normaalistikin mikrobeja jopa 10^7 aerobista mikrobia per cm^2 ja anaerobisia jopa 10^6 per cm^2. Eli pelkkä bakteerimäärä ei ole relevantti vaan se mistä ne koostuvat. Ilman noita ihon bakteereja ihminen ei edes selviytyisi.