Chilin ystäville: kasvatusta ja kirjallisuutta

Johanna Sinisalon synkkä mutta koukuttava kirja Auringon ydin herättää väistämättä orastavan kiinnostuksen chiliä kohtaan. Syksyllä ilmestyneen kirjan vaihtoehtoisessa nyky-Suomessa chilin kapsaisiini luetaan vaarallisiin nautintoaineisiin ja on siksi kielletty yhdessä alkoholin, nikotiinin ja kofeiinin kanssa. Kapsaisiinin — eli esimerkiksi habaneroa sisältävän kasvismuhennoksen — nautintakuvaukset ovat kirjassa sen verran hurjia, että aihetta tuntematon alkaa lähes kyseenalaistaa niiden tosipohjaa. Mutta toisaalta, mikä saa tosielämän tulisten ruokien ystävät nauttimaan yhä uudestaan sellaisia keitoksia, joiden voimakkuus heikompia jo hirvittää?

Chiliharrastajan vuosi on joka tapauksessa myös meidän todellisuudessamme aluillaan, sillä chilit kylvetään kotikasvatuksessa useimmiten helmikuussa. Kotipuutarha-lehden puutarhavinkit ja Fataliin pieni kasvatusopas antavat perustiedot kasvatukseen. Lehden puutarhuri Piia Reinikainen suosittelee kasvatusharrastuksen aloitusta ”helpoilla Capsicum annuum ja Capsicum baccatum -lajeilla”.  Chilikylvöt tehdään aikaisin, jotta kasvit ehtivät tuottaa satoa kunnolla. Vaikka tammikuun aurinko on viimein näyttäytynyt, luonnonvalon määrä on kasvulle vielä vähäinen. Siksi lisävalo on taimille tarpeen. Kylvökset tarvitsevat myös runsaasti lämpöä, mieluiten +22-24 astetta.

Harrastuksessaan jo pidemmälle ehtineet kasvattajat kylvävät helmikuutakin aiemmin tai kasvattavat lisävalolla ympäri vuoden. Sisällä kasvatetut taimet voi siirtää ulos parvekkeelle, terassille tai kausihuoneeseen kesäkuussa, taatusti lämpimälle lasitetulle parvekkeelle jo aiemmin. Toisaalta chilin voi pitää hyvin sisällä lämpimällä ja valoisalla ikkunalaudallakin. Koristeellinen tapa on kasvattaa chilistä bonsai-kasvi eli ”bonchi”. Arno Kasvin keittiökasvikirjan mukaan chilipaprikoita kasvatetaan tomaatin tapaan: ne tarvitsevat lämpöä, valoa ja ravintoa. Kasvin huomiot saavat kuitenkin mieleen myös Sinisalon kirjan:

”Chilipaprikan kanssa on oltava aina varovainen! Kasvatus on helppoa tottuneelle ja satoa saa vaikka parvekkeella. Lapset ja ulkopuoliset, asiaa tuntemattomat ihmiset on pidettävä pois viljelyksiltä. Viaton, vihreänkiiltävä, herneenpalkoa muistuttava hedelmä on vahvaa ainetta lapsen tai kokemattoman aikuisen suussa.”

Arno Kasvi & Simo Laine: Arnon keittiökasvit (2008), s. 211

Chilien siemeniä: Hyötykasviyhdistys, suomalainen nettikauppa FataliiSeeds

Lisää chililinkkejä: Fatalii (pääasiassa englanniksi), Infernochili (suomeksi)

Rauhallisempi reitti Johanna Sinisalon tuotantoon on Salattuja voimia, opas valoisille ja pimeille poluille (2012). Vaellusretkeilystä innostuneelle kirjan käytännön opastus on konkreettisuudessaan mainio. Sinisalo korostaa, ettei vaeltamiseen ja retkeilyyn tarvita fyysisiä erikoisominaisuuksia. Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä! Kirjan novelleissakin kuljetaan vuoristopoluilla ja vaellusreiteillä.

Mainokset
Kategoria(t): Hyötytarha, Ruokaa puutarhasta Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s