Varo tätä kasvia! Keskustelua vieraslajeista Pähkylä-lehdessä

Alkuviikolla ilmestyneessä Hyötykasviyhdistyksen Pähkylässä 1/2014 julkaistiin kirjoitukseni vieraslajeista. Samassa numerossa toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju kirjoitti Suomea uhkaavista kasvintuhoojista.

Aiemmat blogijuttuni vieraslajeista:

Pähkylä 1/2014: Varo tätä kasvia!

Luonnonkasveja voi siirtää puutarhaan, mutta puutarhakasvien ei kuulu levitä luontoon. Haitallisista vieraslajeista on tullut sekä paikallinen että maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Tällaiseksi haitalliseksi lajiksi voi muuttua ihmisen avustuksella muualta tullut eläin tai kasvi, joka pärjää liian hyvin Suomen oloissa. Jos uusi laji solahtaisikin muiden joukkoon ongelmitta ja vain kauniisti kukkien, kaikki olisi hyvin. Haitallisiksi havaitut vieraslajit kuitenkin tuovat mukanaan ongelmia: liiallista leviämistä, luonnonkasvien kasvupaikkojen valloittamista, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, myrkyllisyyttä, viljelmien tuhoutumista sekä taloudellisia ja esteettisiä vahinkoja. Viime Pähkylässä Inga Nuojua kirjoitti hyvin mm. jättiputken ”leviämisen vimmasta” ja sitä ennen keskusteltiin saksankirvelin innosta valloittaa puutarha.

Esimerkkejä meiltä ja muualta

Esimerkiksi Azoreilla aikanaan puutarhakilpailun voittanut tuoksuinkivääri (Hedychium gardnerianum) on levinnyt suureksi ongelmaksi. Pääsaarella Sao Miguelilla se tukahduttaa suurina kasvustoina kaikki muut kasvit. Uudessa-Seelannissa muun muassa päivänsinen sukulainen (Ipomoea indica) luokitellaan jo rikkakasveihin puutarhassakin haitallisuutensa takia. Sen köynnökset tukahduttavat korkeatkin luonnonvaraiset puusaniaiset.

Blue morning glory (Ipomoea indica), Coromandel, New Zealand, 15.2.12.

Blue morning glory (Ipomoea indica), Coromandel, New Zealand, 15.2.12.

Ipomoea indica kiipeää puusaniaisten ylle Uudessa-Seelannissa 15.2.12.

Ipomoea indica kiipeää puusaniaisten ylle Uudessa-Seelannissa 15.2.12.

Suomessakin vieraslajien aiheuttamat ongelmat on huomattu vähitellen. Esimerkkinä eläinmaailmasta minkit syövät vesilintujen poikasia ja munia, ja kasveista hyvin tiedetään jättiputket, jotka kasvavat myrkyllisinä viidakoina. Meillekin on  nyt tehty strategia suhtautumisesta vieraslajeihin. Kaukaisten maiden ongelmia voi joskus olla helpompi ymmärtää kuin kotoisia, sillä omassa lähiympäristössä kasvavien luonnonkasvien kuten niittykukkien arvo voi tuttuudessaan unohtua. Eksoottisten kasvupaikkojen alkuperäislajit sen sijaan herättävät erikoisuudessaan helposti huomiota ja niiden väheneminen huolta ja sympatiaa. Niinpä voimakkaasti leviävän koristekasvin aiheuttamat haitat luonnonkauniilla etelän lomasaarilla ymmärretään helposti. Ongelma on kuitenkin sama sekä meillä että maailmalla. Meilläkin monilajinen luonnonkukkaniitty kukkii pidempään ja ruokkii perhosia paremmin kuin hetken voimakkain värein kukkiva lupiinikasvusto. Myös haitalliset lajit ovat ympäri maailmaa usein samoja. Jättipalsamit ja jättiputket leviävät eri puolilla Eurooppaa ja lupiini valloittaa kasvupaikkoja myös Uuden-Seelannin karulla Eteläsaarella. Vieraslajiongelman koko laajuuden ymmärtää, kun näkee samojen kasvien valloittavan eri puolilla maailmaa monenlaisten ympäristöjen alkuperäisten kasvien kasvupaikkoja. Näin luonnon monimuotoisuuden väheneminen näkyy konkreettisesti.

Täällä meillä syypäitä ongelmiin ovat muiden muassa komealupiini, iloisenkeltainen kanadanpiisku tai kestävä kurtturuusu. Tunneside leviäviin koristekasveihin voi joskus olla vahva, jolloin niiden listaaminen haitalliseksi saattaa tuntua virkamiesten kiusanteolta. Suomalaiset viranhaltijat ovat kuitenkin erittäin varovaisia listaamaan varsinkaan kasveja haitallisiksi, joten perusteiden pitää olla vankat. Esimerkiksi Britanniassa jättipalsamin levittämisestä voi jo saada tuntuvat sakot. Samoin Uuteen-Seelantiin matkustettaessa tulli on bioturvallisuuden suhteen hyvin tarkkana: kaikki siemenet ja taimet tulee ilmoittaa tullissa. Meillä haitallisiksi havaittujen lajien myyntiä tai maahantuontia ei ole vielä kielletty. Valistuksen toivotaan toimivan kieltoja paremmin. Siksi taimien ja siementen ostajan on hyvä olla tarkkana. Taimitarhoilta on edelleen saatavana kasveja, joista voi saada pihaansa sinnikkään riesan, vaikka ostohetkellä toiveissa oli vain kaunis kukkija. Liian voimakkaasti luonnossa leviävä laji voi tehdä sitä pihassakin. Helpoimmalla saattaa päästä, kun valitsee perinteisiä, taatusti haitattomia lajeja. Vieraslajien suhteen varovaisuus ja ennakointi ovat parempia kuin myöhäinen havahtuminen kasvi-invaasioon.

Yhteistyötä

Martat ovat jo aktivoituneet ottamaan vieraslajiasian puutarhakoulutuksiinsa. Myös Maa- ja kotitalousnaiset ovat olleet yhteistyössä tekemässä esitettä puutarhan haitallisista vieraslajeista. Hyödyllisten kasvien viljelyä edistävä Hyötykasviyhdistys yhtyy samaan joukkoon! Monissa kunnissa on järjestetty viime kesinä talkoita erityisesti jättipalsamin kitkemiseksi. Sen kitkentä onkin helppoa ja vaaratonta. Suurin vaikeus on kitkettyjen kasvien hävittäminen, joka talkoiden yhteydessä saadaan helposti järjestettyä yhdessä. Helsingissä Hyötykasviyhdistyksenkin palsta-alueilla ja niiden reunoilla kasvaa paikoin jättipalsamia, joten vaikkapa talkoot olisivat paikallaan.

Lisätietoa ja linkkejä

Keväällä 2014 avautuu nettipalvelu vieraslajeista osoitteessa http://vieraslajit.fi. Jo nyt sinne voi ilmoittaa ympäristössä havaitsemistaan vieraslajiesiintymistä, kuten jättiputkesta tai jättipalsameista. Myöhemmin havaintoja pääsee myös seuraamaan.

Tunnistusohjeita ja esitteitä vieraslajeista on saatavilla seuraavissa osoitteissa:

Mainokset
Kategoria(t): Puutarha Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Varo tätä kasvia! Keskustelua vieraslajeista Pähkylä-lehdessä

  1. Uuden-Seelannin köynnöskasvikuva on herättänyt kysymyksiä. Suomessa päivänsini (Ipomoea tricolor) ei tietääkseni kykene lisääntymään pihassa itsekseen, ja aitoelämänlankakin (Ipomoea purpurea) on harvinainen vieras Suomen luonnossa – onneksi!

    Meillä vastaavantyyppisiä vieraslajihaittoja aiheuttaa karhunköynnös (Calystegia sepium). Hämäävää on, että sitäkin kutsutaan joskus elämänlangaksi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s