Kasvikunnan tuotteiden lisääminen ruokapöytään on hyväksi niin talvella kuin kesälläkin. Vastajulkaistujen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä on hyvä syödä runsaasti, ainakin puoli kiloa päivässä. Myös kasvissyöntiin kannustetaan:
Tutkimusten mukaan kasvisruokavaliota noudattavilla esiintyy vähemmän lihavuutta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta kuin länsimaiden väestöllä yleensä. Kasvissyöjillä on myös paremmat veren rasva-arvot sekä alhaisempi verenpaine, ja he elävät pitempään. Kasvissyöjien parempaa terveydentilaa selittänee osin myös se, että he liikkuvat enemmän ja tupakoivat vähemmän kuin sekaruokaa syövä väestö yleensä.
Monipuolisesti toteutettuun kasvisruokavalioon kuuluu paljon erilaisia kasvikunnan tuotteita: vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa, kasviöljyjä sekä pähkinöitä ja siemeniä.
Jos etelän hedelmiä ja eurooppalaisia kesäkurpitsoita syömällä saa talviruokavalioonsa enemmän kasvikunnan tuotteita, lopputulos voi olla hyvä sekä ympäristön että oman terveyden kannalta. Ulkomaiset kuivatut pavutkaan eivät ole pahaksi. Kokonaan toinen kysymys on suomalainen ruokaomavaraisuus ja maataloustuotannon säilyminen, joka saattaa olla poikkeustilanteissa kriittistä. Sen kannalta kotimaisten kasvikunnan proteiinilähteiden käyttäminen on erittäin suositeltavaa: siis hernettä, härkäpapua ja hamppua pöytään. Kiinnostuneet voivat tutustua myös lähiveganismiin.
Vihreä puutarha 