Suomalainen tulevaisuuden puutarha rakentuu kesäksi Helsingin rautatieasemalle. Viime kesänä muistan matkustavaisena nauttineeni kasvillisuuden lomaan pystytetyistä lisäpenkeistä. Tämän kesän Ihmepuutarha avautuu virallisesti tänään.
Lauantaina puutarhan rakennustyöt olivat jo pitkällä:
Kesän 2014 Ihmepuutarha muistuttaa suomalaisesta maisemasta.
Ihmepuutarha tuo ilmettä lähtölaiturin päähän. Miten asettelu ja värit sopivat ympäristöönsä?
Puutarhapatsas on tuttu jo viime vuodelta, serbiankuusi on uusi tulokas.
Käytävän sisäänkäyntiä reunustavat havut – voisivatko ne vehreyttää asemaa ympärivuotisesti?
Ympäristömielessä kertakäyttöiset kilpailupuutarhat eivät ole optimivaihtoehto vihreyttämiseen. Voisivatko osa ihmeellisten puutarhojen rakenteista ja niille varatusta tilasta olla puolipysyviä ja uudelleen käytettäviä? Mitä ihmeellisen puutarhan kasveille tapahtuu syksyllä? Kyse on tosin samasta asiasta kuin messurakentamisessakin: uusien puutarhatrendien esittelytilanteissa rakennetaan kertakäyttöisiä näyttäviä rakennelmia markkinointimielessä. Mukana oleville puutarha-alan toimijoille GreenCarelle ja Puutarha Tahvoset Oy:lle Ihmepuutarha onkin mainio paikka esitellä osaamistaan ja tuotteitaan.
Tämänvuotisen Ihmepuutarhan on tarkoitus heijastella aitouden, ekologisuuden ja hyvinvoinnin arvoja. Hyvä puoli on se, että toukokuun puolivälissä avattava puutarha saa kasvaa paikallaan elokuun loppuun asti. Ensimmäisenä vuonna 2012 puutarhan suunniteltiin olevan eliniältään vain kolmiviikkoinen.
Rautatieasemalle viime vuosina nousseissa puutarhoissa on muistumia historiasta: 1800-luvun lopulla rautateiden tullessa Suomeen uusien asemien ympäristöt rakennettiin hienoiksi asemapuistoiksi. Nämä olivat usein paikkakunnan ensimmäisiä julkisia puistoja. Esimerkiksi Turun rautatieympäristöt asemapuistoineen kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hyvinkää on päässyt puistohistoriaan rautatienomenapuun Malus ’Hyvingiensis’ syntypaikkana. Asemapuistoissa on näkynyt rataverkon laajuus: puistoissa on käytetty samoja kasveja eri puolilla maata, joten viljelyyn ovat päässeet kestävät lajit (Sinikka Joutsalmen artikkeli Asemapuistot Hortus Fennicus -kirjassa).
Helsingin rautatieasemalta täytyy astua askel Kaisaniemeen päin, jotta pääsee tutustumaan varsinaiseen puistomaisemaan. Toisin kuin useissa muissa kaupungeissa, pääkaupungissa tavallisen junamatkailijan kulku ei käy itsestäänselvästi puiston kautta. Kaisaniemen puisto on tunnetumpi tapahtumapaikkana ja paikallisten kulkureittinä asemalle. Kasveista kiinnostuneille puistoa on onneksi tarjolla sylin täydeltä Helsingissäkin: Kasvitieteellinen puutarha on vain pienen kävelyn päässä.
Lisää tietoa asemapuistoista:
- Puistoista ja puutarhoista kulttuuriympäristöinä kerrotaan Rakennusperinto.fi -sivuilla. Kotimaisia puistoja ja puutarhoita esittelevässä julkaisussa myös Asemapuisto-artikkeli (pdf-tiedoston sivulla 10).
Vihreä puutarha 