Omenatiedon lähteille — millainen omena omaan pihaan?

Jos olet innostunut omenapuun hankinnasta, kevät on hyvää istutusaikaa. Taustatyö ennen taimiostoksille lähtöä kannattaa. Kaikki omenat eivät ole samanlaisia: puun lajike vaikuttaa siihen, milloin satoa saadaan, miltä omenat maistuvat ja kuinka hyvin ne kestävät vaikeita sääoloja ja tauteja. Puut myös kasvavat eri kokoisiksi ja näköisiksi.

Omenapuu voi olla suuri ja kaunis.

Omenapuu voi olla suuri ja kaunis. Lepaa, 2013.

Tärkein asia on, että puu ylipäänsä menestyy istutuspaikassaan. Tämä selviää viitteellisesti lajikkeen menestymisvyöhykkeestä: Suomi on jaettu kahdeksaan eri kasvuvyöhykkeeseen (I-VIII) ilmasto-olojen mukaan. Oman vyöhykkeensä voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivulta. Seuraavaksi lajikevalinnassa kannattaa pohtia, milloin ja mihin käyttöön omenat tulevat. Aikaisimmat kesäomenat voi poimia jo heinä-elokuussa. Niistä suurin osa ei kestä varastointia, vaan sato pitää käyttää saman tien. Syysomenat kypsyvät yleensä syyskuun tienoilla. Aikaisimmat niistä kypsyvät kesäomenien tapaan valmiiksi jo puussa ja ovat valmiit käyttöön heti. Myöhäisimmät syyslajikkeet ja talviomenat kypsytetään loppuun varastossa. Niiden säilyvyys on yleensä paras. Tällaisilla omenoilla voi herkutella vielä jouluna ja sen jälkeenkin. Kaikissa omenissa kesälajikkeista talviomeniin on tarjolla sekä erityisen makeita, hapokkaita sekä aromikkaita lajikkeita. Makumieltymykset sekä halu hillojen, piiraiden tai viinintekoon ratkaisee, mikä on juuri omaan käyttöön ”paras lajike”.

Omenasadon saamiseksi hyönteisten täytyy pölyttää omenankukat. Useimmille omenalajikkeille oma siitepöly ei riitä kunnon sadon saamiseksi, vaan tarvitaan toisen lajikkeen siitepölyä ristipölytykseen. Siksi on hyvä, jos omassa pihassa tai lähinaapureilla on eri lajikkeiden puita — sellaisia jotka myös kukkivat samaan aikaan. Osa lajikkeista on erityisen hyviä pölyttäjiä muille omenoille. Eri lajikkeiden pölytysominaisuuksien yhteensopivuutta voi tutkia taulukoista:

Syksyn omenasato kypsyy puussa.

Syksyn omenasato kypsyy puussa.

Puun muoto ja koko riippuu lajikkeen lisäksi sen perusrungosta. Lähes kaikki omenapuut koostuvat kahdesta osasta: juuristo-osaan eli perusrunkoon on yhdistetty varttamalla hedelmiä tuottava lajikeosa. Aikuisessa puussa varttamiskohta on hyvin lähellä puun tyveä. Perusrunko voi olla ”tavallinen” eli voimakaskasvuinen, jolloin puu kasvaa totutunlaiseksi pihapuuksi. Lopullinen muoto riippuu perusrungosta, lajikkeesta, olosuhteista ja hoidosta. Uudempi vaihtoehto on kääpiöivä perusrunko, jollaiselle vartettu puu jää nimensä mukaisesti täysikasvuisenakin pieneksi. Tällainen puu mahtuu pieneenkin pihaan. Myös puun juuristo jää pieneksi, joten puu tarvitsee aina tuen. Varttaminen tehdään yleensä silloin, kun juuristo-osa on parin kolmen vuoden ikäinen. Vartteista kasvatetaan kaupoissa myytävät taimet. Jo kasvavaankin omenapuuhun voi varttaa uusia lajikkeita näin toukokuussa (esimerkiksi Tuulimäen puutarhan ohjeiden mukaan). Jos samaan puuhun on vartettu usean eri lajikkeen jaloversoja, syntyy perheomenapuu. Se on pieneen pihaan sopiva ratkaisu myös onnistuneen pölytyksen ansiosta.

Kevät on hyvä istutusaika omenille ja muille hedelmäpuille. Puut myydään nykyään useimmiten astiataimina, jotka ovat jo juurtuneet ruukkunsa kasvualustaan. Niitä voi periaatteessa voi istuttaa milloin vain maan ollessa sula. Parhaan alun elämälleen puut saavat kuitenkin kevätistutuksessa toukokuussa tai alkukesällä, viimeistään juhannukseen mennessä. Silloin puilla on koko kesä aikaa juurtua ja sopeutua uuteen ympäristöönsä ennen talven tuloa. Etelä-Suomessa vaihtoehtoinen omenien istutusaika on syksyllä. (Saario, Alanko & Paalo)

Puuntaimen voi hankkia suoraan taimitarhalta tai sitten suuremmasta puutarhamyymälästä. Pitkäikäisen puun hankinnassa ostopäätös kannattaa tehdä harkitusti. Asiantuntevaan taimimyymälään voi mennä toki myös kyselemään eri lajikkeista ja tutustumaan tarjontaan. Myymälöissä saatetaan joskus olla taipuvaisia suosittelemaan erityisesti niitä lajikkeita, joita heillä tällä hetkellä sattuu olemaan runsaasti varastossa. Erikoisuuksia löytänee paremmin erityisesti hedelmäpuiden tuotantoon erikoistuneilta taimitarhoilta. Kotimaisen taimen valinta kannattaa joka tapauksessa. Etenkin pohjoisemmassa kannattaa suosia paikallista kestävää taimituotantoa (esimerkki Ylä-Savosta).

Puutarhamarttojen ja MTT:n yhteistyöllä julkaistiin viime vuonna maatiaisomenakalenteri. Sen hyviin tietoihin vanhoista omenalajikkeista voi edelleen tutustua Marttojen nettisivulla. Omaan pihaan istutettavaan puuhun voi muodostua tiiviimpi side, kun tietää millaisessa kartanossa tai pappilassa on syöty samanlaisia hedelmiä tai kuka lajikkeen on löytänyt.

Pienikasvuinen Lepaan liereä kukkii toukokuussa 2013.

Pienikasvuinen Lepaan liereä kukkii toukokuussa 2013.

Lepaan liereä -omenalajikkeen esittelyteksti Lepaalla toukokuussa 2013.

Lepaan liereä -omenalajikkeen esittelyteksti Lepaalla toukokuussa 2013.

Omenatietoa on runsaasti esimerkiksi Hirvensalmen taimiston ja Blomqvistin taimiston verkkosivuilla. Paikan päällä kasvaviin monenlaisiin lajikkeisiin voi tutustua Jokioisissa maistelupuisto Ferrarian rinteessä ja tulevana kesänä myös Lohjansaaren Fruticetumissa eli hedelmälajipuutarhassa. Fruticetum on tähän asti ollut auki lähinnä ryhmävierailuille. Tämän vuoden kesäksi ja syksyksi lupaillaan aukioloa ainakin muutamina viikonloppuina. Kevään ja alkukesän taitteessa puistoissa voi nauttia hedelmäpuiden kukkaloistosta. Myös Lepaalla, vanhassa kartanopuistossa ja nykyisessä Hämeen ammattikorkeakoulun opetuspaikassa voi katsella monenlaisia omenankasvatustapoja. Samalla voi tutustua kesäkaudella auki olevaan Lepaan puutarhamuseoon.

Säleikköomenapuu Lepaalla toukokuussa 2013.

Säleikköomenapuu Lepaalla toukokuussa 2013.

Hedelmäpuita voi istuttaa myös kerrostalopihalle. Käytännön askeleissa opastavat Martat ja ympäristöjärjestö Dodo. Helsingissä Mustikkamaalle on perusteilla pieni kaikille avoin Syötävä puisto, josta kiinnostuneet ovat saaneet ilmoittautua hedelmäpuukummeiksi.

Omenatietoa:

  • Anssi Krannila & Anne Paalo (2010, 4. painos): Omenapuu. Kattava omenakirja, joka kertoo omenan elämän taimitarhalta sadoksi asti ja esittelee erilaisia viljelytapoja.
  • Leif Blomqvist (2005): Pohjoisen omenat. Pomologinen käsikirja. Runsaasti tietoa lajikkeista valokuvineen.
  • Meeri Saario (2008): Kotipuutarhan marjat ja hedelmät. Omenien lisäksi kirja esittelee muidenkin tavallisten hedelmä- ja marjakasvien kasvatuksen kotipuutarhassa.
  • Onnistunut pölytys on runsaan omenasadon edellytys. Artikkeli Koetoiminta ja käytäntö -lehdessä 2005.
Mainokset
Kategoria(t): Hyötytarha, Puutarha Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s