Puutarhuri ilman puutarhaa

Hesarin kolumnissa Anna-Stina Nykänen pohtii tänään miten kevät tulee puutarhanhoitoon tottuneelle, kun ei ole enää puutarhaa hoidettavana. Takana on ilmeisesti muutto oman pihan asunnosta kerrostaloon. Tänä keväänä puutarhanhoitomahdollisuudet ovat muillakin jakaantuneet epätasaisesti. Oma puutarha saattaa joillakin olla ainoa mukava ja helppo harrastamisen paikka. Toisilla taas ei ole pääsyä maalle tai mökille oman pihan puutarha-aktiviteettien pariin, jos matkustaa ei saa. Itsekin istun pienessä kerrostaloasunnossa, jossa on yksi rönsylilja ja ikkunanpielessä kaksi parvekelaatikkoa.

Puutarhankaipuun lievittämiseen ja puutarhuroinnin korvikkeeksi tulee ensimmäisenä mieleen lukea puutarhalehtiä ja katsoa puutarhaohjelmia. Tätä tuttua konstia tulee hyödynnettyä pimeinä talvi-iltoina muutenkin. Erityinen suosikkini on ollut ruotsalainen Puutarhaperjantai, tai -keskiviikko ajankohdasta riippuen. (Nyt tuota lähetetään vain Ruotsissa, mutta Trädgårdstider on katsottavissa SVT:n verkkopalvelussa marraskuuhun 2020 asti.) Katselu toimii silloin kun kaipuu puutarhaan on esteettistä ja tiedollista. Kauniiden kasvien ja auringonvalon leikki vihreän eri sävyillä rauhoittaa, ihan tutkitustikin. Älyllistä aktivaatiota tuo uusien kasvatusniksien ja lajien opettelu.

Kun puutarhaohjelman katselu ei riitä

Joskus lehden lukemisesta tai television katselusta tulee enemmäkin tyydyttämätön olo. Toiminta itsessään ei vastaa siihen, mitä puutarhalta ja pihanhoidolta saa. Mitä kaipaan, kun kaipaan omaa puutarhaa ja siellä puuhastelua? Mistä tekemisestä saan hyvää oloa nimenomaan puutarhassa ja kasvien kanssa? Vastaukset eivät ole läheskään kaikille samoja. Mikä puhuttelee juuri minua?

Puutarha voi olla paikka, jossa ei tarvitse ajatella, vaan toiminta on suoraviivaista ja tehdään omin käsin. Vapaapäivän aamuna pihalle astellessa näkee jo otsaluullaan, mitä on tarpeen tehdä, ja minkä työn aika on juuri tänään. Silloin ei ole tarvetta miettiä, mitäs tänään tekisin, tai keksiä erityistä ajanvietettä. Hyödyllinen työ keksii itse itsensä oikeassa järjestyksessä ja illalla on mukavan väsynyt olo. Toiselle puutarhassa tärkeää voi olla nimenomaan ajattelu ja suunnittelu: mikä viihtyisi tässä nurkassa? Mitä uusia lajikkeita kokeilen tänä vuonna? Miten muut harrastajat ovat saaneet vaativan pensaslajin viihtymään? Puutarha voi toisaalta olla paikka tehdä kaikkea muuta kuin hoitaa puutarhaa. Tavoitteena voi olla helppohoitoinen ja luonnollinen piha, jolla voi leikkiä koiran kanssa, pelata mölkkyä tai harjoitella kärrynpyöriä, makoilla riippumatossa. Lähes kaikille puutarhapuuhille yhteistä on se, että ne tuovat vastapainoa älylaitteiden ääressä kyyristelylle ja kiinnittävät konkreettisesti tähän hetkeen. Puutarhanhoito on ruumiinkulttuuria.

Riippuen juuri minun puutarhakaipuuni ominaisluonteesta, lievitystä siihen saa eri tavoin. Kasvimaailman harrastamiseen ja puutarha-aktiviteettien vaihtoehtoiseen toteuttamiseen voi olla uusia keinoja.

Puutarhamuistot järjestykseen

Puutarhaohjelmissa tutustutaan muiden puutarhoihin ja mökkiohjelmissa muiden mökkeihin. Sukulaiseni on innostunut dokumentoimaan suvun omia mökkiprojekteja ja tekemään niistä valokuvakirjoja. Tämä on hyvä tapa päästä juuri nyt katselemaan kuvia kauempana olevasta puutarhasta tai mökistä, vaikka paikan päälle ei pääsisikään. Samalla kuvien järjestely ja niistä albumin tekeminen ilahduttaa pitkään, mahdollisesti myös muitakin kuin itseä! Kuvista voi teettää kirjan tai sitten järjestää ne yhdeksi tai useammaksi kuvaesitykseksi. Järjestystapoja on erilaisia, koko puutarhan dokumentoinnista vuodenaikojen seurantaan, kesätunnelmointiin tai kasvikohtaisiin kehitystarinoihin.

100 kasvilajia ja digikasvio

Lajeista ja luontohavainnoinnista innostuneille mahdollisuus on ottaa mallia lintuharrastajien aloittamasta 100 lajia -vuositavoitteesta. Heillä tarkoituksena on innostaa ihmisiä opettelemaan ja tunnistamaan 100 Suomen luonnossa esiintyvää lintulajia. Kasvi-ihmisen tavoitteena voikin olla luonnonkasvilajien lähestyminen samaan tapaan. Havainnot voi dokumentoida valokuvakasvion muotoon. Tätä harrastavat nykyään koululaisetkin – 8-luokkalaisille kuuluu 20 eri kasvin kuvaaminen tunnistettavasti (tai kerääminen). Kuten lintulajienkin suhteen, kasvien tunnistaminen ja valokuvien kerääminen on helppo aloittaa keväällä kukkimisensa aloittavista kasveista ja jatkaa vähitellen vuoden edetessä. Tämä harrastusmuoto vaatii tietysti pääsyn jonkinlaisen luonnon lähelle – kaupunkiviheralueet ovat toisaalta pääkaupunkiseudullakin vielä lähellä ja kävelyetäisyydellä useimpien kotoa. Esimerkiksi Ylen luontosivut antavat tarkempia neuvoja digikasvion tekoon. Havainnointihaaste liikuttaa kasviharrastajaa luonnon pariin, saa kyyristelemään kasvien tasolla kuin omassakin pihassa ja opettaa havainnoimaan itse.

Keskustelua kasveista ja puutarhaharrastajien seuraa

Yhteisöllisestä kasviharrastuksesta kiinnostuneet ovat varmaan jo löytäneetkin blogimaailmaan ja virtuaalisiin kokoontumisympyröihin kuten facebook-ryhmiin. Perinteisen keskustelufoorumin muodossa toimii suomalaisten harrastajien klorofylli.com. Tätä voi kokeilla, vaikka ei olisi aiemmin huomannut kaivanneensa pihanhoitoon sosiaalista ulottuvuutta. Foorumin välityksellä voi keskustella kasveista ja puutarhasta sekä myös vaihtaa ja ostaa kasveja. Silloin kun kokoontua saa, harrastajien pihoilla järjestetään myös kasvitapahtumia.

Ruumiillista rasitusta

Puutarhatöiden pääulottuvuus ja tyydytyksen lähde voi olla nimenomaan ruumiillinen työ. Kun mökillä tai maalla alkaisi olla kevättöiden aika, turhauttaa ettei voi edistää kesäpuuhia ja päästää puutarhaakin talviteloilta. Korvikemuotoista rasitusta voi hakea ulkoliikunnasta tai hienommin vaikka kehonpainotreeneistä. Kun ajattelee kuntoilevansa sitä varten, että jaksaa myöhemmin paremmin kantaa puita, kaivaa kuoppaa ja istuttaa taimia, voi motivoituminen olla helpompaa. Liikunnan tavoite voi olla sama kuin varsinaisella puutarhatyölläkin, vaikkakin vielä epäsuorasti.

Hassu mutta kokeilemisen arvoinen idea on katsella puutarhaohjelmia ja osallistua ruudun takana imitoimalla hommia kuin olisi itse mukana ohjelmassa. Kun kerran olohuone voi toimia etäohjattuna jumppasalina televisiojumppatuokioiden aikana, kuinka paljon hassumpaa on tehdä kyykkyjä, seisoa ja heiluttaa käsiä puutarhaohjelman tahdissa?

Aikaansaamista ja suunnittelua

Oman puutarhan hyvinvoinnin edistäminen voi toisaalta olla vielä tänäkin vuodenaikana suunnittelua. Millaisia asioita tulee mieleen, joita erityisen paljon haluaisi tänä vuonna edistää? Jos omassa puutarhuroinnissaan muuttaisi jotain, mitä se olisi? Olisiko vuorossa enemmän hyötykasveja tai hyönteisten huomioimista?

Kategoria(t): Puutarha Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s