Näin perustat lavakaulusviljelmän tai kohopenkin

Ensi kauden viljelmiä voi valmistella vielä syksyisessäkin säässä — tai kerätä tietoa kevään varalle. Kierrätettyjen lavakaulusten käyttö viljelykehikkona on inspiroiva tapa perustaa uusi hyötytarha. Lavakaulusviljelmän lisäksi puhutaan monesti ainakin kohopenkeistä, lämpöpenkeistä ja ruutuviljelystä. Tarkoitus on aina sama: viljellä (hyöty)kasveja muusta pihamaasta kohollaan olevassa paikassa. Miksi ja miten tällainen viljelys kannattaa perustaa?

Mitä eroa on kohopenkillä, lämpöpenkillä, lavakaulusviljelmällä tai laariviljelyllä?

Perusidea kaikissa on ympäristöään korkeampi kasvupaikka. Tämän voi reunustaa haluamallaan tavalla, jolloin saadaan esimerkiksi lavakaulusviljelmä. Penkin voi perustaa käyttämällä sen täytteenä joko hajoavaa eloperäistä ainesta tai suoraan valmista multaa. Kun penkkiin käytetään hajoavaa eloperäistä ainesta (esimerkiksi oksia, risuja, lehtiä, olkia ja lantaa, tai puolivalmista kompostia), tarkoituksena on ravinteiden ja lämmön hidas vapautuminen penkin sisältä. Näyttävimmässä muodossaan tämä voi olla saksalaisperäistä harjuviljelyä (hügelkultur), pienemmässä mittakaavassa lämpöpenkki. Nimitystä kohopenkkikin käytetään usein juuri tällaisesta, hajoavaa eloperäistä ainesta sisältävästä viljelypenkistä, joskus taas viitataan vain siihen, että se on kohollaan ympäröivästä maasta. Kasvilava tarkoittaa puureunaista rakennetta, jonka voi kattaa vaikka vanhalla ikkunalasilla. Lämpölavaa lämmittää sisältä juuri hajoava eloperäinen aines, mahdollisesti ”lantapatteri”.

Nopein vaihtoehto on kasata penkki pelkästä valmiista (komposti)mullasta. Monet viljelylaarit täytetään tällä tavalla. Lavakaulusviljelmään voi käyttää kumpaa tahansa tapaa. Kannattaa aloittaa niillä aineksilla, joita on omasta takaa saatavilla. Jos tarjolla on oksasilppua, kuivia lehtiä tai puolivalmista kompostia, suosittelen hyödyntämään niitä, varsinkin jos vaihtoehtona on mullan ostaminen säkeissä muualta.

Miksi kohollaan?

  • Maasta kohollaan olevassa kehikossa kasvuolot ovat ympäristöä lämpimämmät ja suojaisammat. Tämä on penkin sisällä tapahtuvan kompostoitumisen sekä auringon ja tuulensuojan ansiota.
  • Reunustettu penkki tai kehikko on mahdollisuus peittää lasilla, jolloin rakenne lähestyy varsinaista kasvilavaa. Varsinkin kasvilavassa/lämpölavassa kasvukausi pitenee, kun kylvöjä ja istutuksia voi tehdä aiemmin eikä syksyllä hallanvaara ole heti yhtä akuutti.
  • Helppo suojata harsolla tuholaisilta tai kylmältä.
  • Ei tule helposti tallatuksi tai juostuksi yli (lapset, kotieläimet, yhteispihat).
  • Kasvit pysyvät penkissä ja rikkakasvien on vaikeampi päästä sinne. Myös tuholaisten on hieman vaikeampi kavuta ja niitä on helpompi torjua (esim. kotilot). Jos penkki on oikein korkea (yli 50 cm), se saattaa rajoittaa myös kanien syömähaluja.
  • Näyttää siistiltä ja selkeästi rajatulta.
  • Hyötykasveille epäedullisenkin kasvupaikan maa saadaan helposti parannettua kasaamalla materiaalia kokonaan tai osittain maanpinnan päälle.

Kannattaako penkki reunustaa?

  • Reunustaminen pitää penkin paremmin kasassa ja reunarakennetta voi käyttää harson tai ikkunalasin asettamiseen viljelmän suojaksi. Reunustamattoman penkin kaltevat reunat jäävät toisaalta vapaaksi viljelylle ja varsinkin etelärinne on pienilmastoltaan hyvä kasvupaikka. Harjuviljelyssä hyödynnetään nimenomaan penkin kaltevia reunoja.
  • Reunustamiseen voi käyttää puuta, tiiliä tai vaikkapa luonnonkiviä, kunhan materiaali on myrkytöntä ja (riittävän) kestävää.
  • Mielellään kierrätysmateriaalia: lavakaulukset!
  • Jos halutaan uutta, lämpökäsitelty puu on kestävää, myrkytöntä ja saatavana kotimaisena. Myynnissä on myös valmiita viljelykehikkoja.

Mitä on viljelmän alla?

  • Viljelykehikon sisällä oleva maa voi olla yhteydessä allaolevaan puutarhamaahan tai sen voi rajata kankaalla/juurimatolla. (Lavakaulusviljelmälle melko läheistä sukua olevan laariviljelyn idea on, että viljelmä on kokonaan itsenäinen yksikkönsä, joten sen voi perustaa vaikka asfaltille.)
  • Jos penkki on yhteydessä maahan, sitä voi myöhemmin syventää. Kastemadot ja muut eliöt, myös myyrät, liikkuvat vapaasti maasta penkkiin ja takaisin. Kasvatettavien kasvien juuret pääsevät tunkeutumaan alla olevaan maahan, joten penkin korkeus ei rajoita kasvualustan syvyyttä. Myös muiden kasvien juuret voivat päästä ujuttautumaan penkkiin (etenkin läheiset puut ja pensaat).
  • Jos viljelmän alle halutaan juuriestekangas, penkki täytyy perustaa heti halutun korkuisena. Juurimatto estää puiden ja pensaiden juuria pääsemästä viljelmään. Myyrien pääsyn estää metalliverkko, jonka läpi juuret voivat tarvittaessa kasvaa. Kangasta/verkkoa pitää varoa lapion ja talikon kanssa multaa möyhiessä.

Viljelmän koko:

  • Valmiita viljelykehikoita käytettäessä viljelmän koko määräytyy materiaalin mukaan. Lavakaulukset: FIN-lavat ovat kooltaan 1 m x 1,2 m ja EUR-lavat hieman kapeampia, 0,8 m x 1,2 m.
  • Itse rakennettu penkki voi olla kuinka pitkä tahansa. Leveyden kannattaa olla omien mittojen mukainen eli sellainen, että viljelijä ylettyy molemmilta puolilta helposti keskelle asti (maksimileveys näin ehkäpä 120 cm).
  • Korkeus vaihtelee valmiissa kehikoissa noin 20-60 cm välillä. Itse rakentamalla saa haluamansa korkuisen. Valmiitakin kehikoita voi laittaa päällekäin, kunhan varmistuu rakennelman vakaudesta. Penkin korkeus helpottaa hoitotöitä, jos maan tasolle kyykistely on hankalaa.
  • Viljelmän multapinta voi olla reunojen tasalla, jolloin reunuksen tehtävä on lähinnä pitää penkki koossa. Reunat voi rakentaa myös korkeammiksi, jolloin saadaan kasveille enemmän suojaa ja otollisempi pienilmasto. Silloin viljelmästä muodostuu rakenteeltaan enemmän kasvilava (tai kompostikerroksen lämmittämä lämpölava).

Viljelmän sijoitteluvinkkejä:

  • Aurinkoinen paikka, useimmat hyötykasvit tarvitsevat vähintään 7-8 tuntia suoraa auringonpaistetta päivässä.
  • Mielellään tuulensuojaa.
  • Puiden ja pensaiden juuristot kannattaa ottaa huomioon: ne ulottuvat ainakin yhtä laajalle kuin latvus.
  • Hoitotoimien ja kulkemisen on hyvä olla helppoja ja houkuttelevia. Siksi viljelmä on hyvä pystyä kiertämään ja ruoho saada leikattua ympäriltä jos sellaista on, samoin kompostiin on helppo viedä ja sieltä hakea materiaalia. Kotipihassa on hyvä, jos keittiöstä on lyhyt matka yrttien luo.
  • Vesipiste tai sadeveden keräyspaikka on lähellä ja mahdollinen letku ylettyy viljelmälle asti.
  • Penkki tai lava voi olla hieman kallistettu etelään päin auringon lämmön ja valon optimaaliseksi hyödyntämiseksi.

Kohollaan olevan penkin erityisominaisuuksia:

  • Maasta kohollaan oleva viljelmä tarvitsee yleensä enemmän kastelua kuin maantasoinen. Myös penkin sisärakenne vaikuttaa: risu- ja oksakerros ei kuljeta vettä alhaalta ylöspäin samalla tavalla kuin multamaa.
  • Jos penkki perustetaan laittamalla sen sisään eloperäistä hajoavaa ainesta, se mataloituu ajan myötä aineksen hajotessa. Penkin voi sitten uusia muutaman vuoden päästä lisäämällä ytimeen eloperäisiä aineita — tai tuoda pinnalle kompostimultaa. Sekä vähitellen hajoavasta aineksesta että valmiista kompostimullasta saadaan myös ravinteita, jotka penkistä kasvien mukana poistuvat.
  • Tiiviissä viljelyssä kylvöohjeiden taimi- ja rivivälejä voi joutua soveltamaan, varsinkin jos kasvit asetetaan ruutumuodostelmaan pitkien rivien sijaan. Tähän voivat auttaa ruutuviljelyn opit.

Vaihtoehtoisia viljelytapoja:

  • Isolla kasvimaalla tai palstalla pitkät penkit toimivat lähes samalla periaatteella kuin reunustetut lavakaulusviljelmät. Kulkemista varten ovat penkkien väliset käytävät, jolloin koko penkki on kasvutilaa. Penkit voivat olla muutama kymmenen senttiä käytäviä korkeammalla ja leveydeltään esimerkiksi 100-120 cm. Suurikin kasvimaa on toki mahdollista jakaa pienempiin ruutuihin.
  • Ison pinta-alan vihannesviljelyssä käytäviä ei välttämättä käytetä, vaan vihannesrivit ovat kaikki samalla tasolla.
  • Ruukkuviljely on helppo tapa aloittaa kasvatuskokeilut, ja se sopii myös pieneen pihaan tai parvekkeelle. Ruukkuja ja parvekelaatikoita voi ottaa kesäksi mukaan mökille, jos on pitkän aikaa pois varsinaisesta viljelypaikasta. Yrttiruukut voi nostaa sisään suojaan tuottamaan satoa vielä kylmien säiden tultua. Ruukut toisaalta vaativat säännöllisempää hoitoa maahan perustettuun viljelmään verrattuna.

Käytännössä viljelmän voi siis perustaa juuri niin kuin omiin tarpeisiin sopii, muutamat perusperiaatteet huomioiden. Kerron myöhemmin esimerkin pienen viljelmän perustamisesta nurmikolle viljelykehikkoa tai kierrätystiiliä hyödyntämällä.

Muutamia vinkkejä ja lähdemateriaalia:

Mainokset
Kategoria(t): Hyötytarha, Puutarha Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s