Rodot ja atsaleat ovat jo puhjenneet kukkaan. Mustilan Arboretumissa Elimäellä vietetään tulevana lauantaina 31.5.14 alppiruusujen päivää. Päivän aikana on useita opastettuja kierroksia alppiruusujen ja atsaleojen pariin. Innokkaimmille harrastajille kerrotaan aamupäivän luennolla, miten alppiruusuja kasvatetaan itse siemenistä. Tässä opastaa myös Dendrologian seuran Rhododendron-kerho.
Atsaleat kukassa Haagan Alppiruusupuistossa 8.6.2008.
Helsingissäkin alppiruusujen kukinta on alkanut, minkä huomasin yllätyksekseni radan varren Alppipuiston ohi pyöräillessäni. Kukinnan ollessa parhaimmillaan täytyy tehdä taas retki Haagan Alppiruusupuistoon. Viimeksi vierailin siellä ihailemassa kukkaloistoa 2008, jolloin hienoin kukinta-aika oli vasta kesäkuun toisella viikolla. Kasvivalikoimaa on sen jälkeen vielä laajennettu 2010. Vanhimmat alppiruusut on istutettu puistoon 1975. Kauniin vierailukohteen lisäksi puisto on yliopiston kasvinjalostuksen koealue, eli täällä syntyy uusia kotimaisia alppiruusulajikkeita ja atsaleoja. Puiston mukaan on nimetty vaaleanpunakukkainen rhododendron ’Haaga’, ja puiston perustamisessa mukana ollut kaupunginpuutarhuri Pekka Jyränkö on antanut nimensä voimakaskasvuiselle, vaaleanpunaisin kukin kukkivalle ’Pekalle’.
Eri värisiä atsaleoja Alppiruusupuistossa.
Rhododendron (muistaakseni ’Helsinki University’) 8.6.2008
Rhododendron 8.6.2008
Rhododendron ’Mikkeli’ 8.6.2008
Atsalea Alppiruusupuistossa 8.6.2008
Alppiruusupuiston asukas.
Rhododendron 8.6.2008.
Vihreä puutarha 
Vähän Haagasta länteen Pitäjänmäen teollisuusalueella on erään pienteollisuustalon seinänvierustalle istutettu Rhodoja taloa rakennettaessa vuonna 1969. Ihmeellistä, että vailla mitään hoitoa tai talven suojaa ne kukkivat tähän aikaan alkukesästä aina aivan uskomattoman suurenmoisesti. Vanhimmat oksat noissa Rhodoissa muistuttavat jo bonsaipuun oksia mutta kokonaisuus on upea vielä 45 vuotta istutuksesta. En ole kuitenkaan huomannut, että olisivat lisääntyneet siemenistä vuosien varrella. Mahtaako vuoristomäntyjen läheisyys parantaa niiden elinolosuhteita paahtavan aurinkoisella tontilla?
Kiitos viestistä! Kesämatkailun takia palaan aiheen pariin vasta nyt. Männyt ja rhodot viihtyvät yleensä hyvin yhdessä, kun pitävät molemmat happamasta maasta. Saattaa olla, että männyt antavat myös tarpeellista varjostusta silloin kun kevätaurinko alkaa paistaa. Rhodojen viihtymisestä voisi päätellä, että siellä on oikea kasvi oikeassa paikassa!
Paluuviite: Alppiruusujen kukkarunsautta | Vihreä puutarha