Atsaleojen kukintaa Mustilan arboretumissa ja Haagan Alppiruusupuistossa

Rodot ja atsaleat ovat jo puhjenneet kukkaan. Mustilan Arboretumissa Elimäellä vietetään tulevana lauantaina 31.5.14 alppiruusujen päivää. Päivän aikana on useita opastettuja kierroksia alppiruusujen ja atsaleojen pariin. Innokkaimmille harrastajille kerrotaan aamupäivän luennolla, miten alppiruusuja kasvatetaan itse siemenistä. Tässä opastaa myös Dendrologian seuran Rhododendron-kerho.

Atsaleat kukassa Haagan Alppiruusupuistossa 8.6.2008.

Atsaleat kukassa Haagan Alppiruusupuistossa 8.6.2008.

Helsingissäkin alppiruusujen kukinta on alkanut, minkä huomasin yllätyksekseni radan varren Alppipuiston ohi pyöräillessäni. Kukinnan ollessa parhaimmillaan täytyy tehdä taas retki Haagan Alppiruusupuistoon. Viimeksi vierailin siellä ihailemassa kukkaloistoa 2008, jolloin hienoin kukinta-aika oli vasta kesäkuun toisella viikolla. Kasvivalikoimaa on sen jälkeen vielä laajennettu 2010. Vanhimmat alppiruusut on istutettu puistoon 1975. Kauniin vierailukohteen lisäksi puisto on yliopiston kasvinjalostuksen koealue, eli täällä syntyy uusia kotimaisia alppiruusulajikkeita ja atsaleoja. Puiston mukaan on nimetty vaaleanpunakukkainen rhododendron ’Haaga’, ja puiston perustamisessa mukana ollut kaupunginpuutarhuri Pekka Jyränkö on antanut nimensä voimakaskasvuiselle, vaaleanpunaisin kukin kukkivalle ’Pekalle’.

Eri värisiä atsaleoja Alppiruusupuistossa.

Eri värisiä atsaleoja Alppiruusupuistossa.

Rhododendron 8.6.2008

Rhododendron (muistaakseni ’Helsinki University’) 8.6.2008

vihreapuutarha_rodopuisto_04

Rhododendron 8.6.2008

Atsalea Alppiruusupuistossa 8.6.2008

Atsalea Alppiruusupuistossa 8.6.2008

Alppiruusupuiston asukas.

Alppiruusupuiston asukas.

Rhododendron 8.6.2008.

Rhododendron 8.6.2008.

 

Advertisements
Kategoria(t): Puisto, Puutarha Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Atsaleojen kukintaa Mustilan arboretumissa ja Haagan Alppiruusupuistossa

  1. Vähän Haagasta länteen Pitäjänmäen teollisuusalueella on erään pienteollisuustalon seinänvierustalle istutettu Rhodoja taloa rakennettaessa vuonna 1969. Ihmeellistä, että vailla mitään hoitoa tai talven suojaa ne kukkivat tähän aikaan alkukesästä aina aivan uskomattoman suurenmoisesti. Vanhimmat oksat noissa Rhodoissa muistuttavat jo bonsaipuun oksia mutta kokonaisuus on upea vielä 45 vuotta istutuksesta. En ole kuitenkaan huomannut, että olisivat lisääntyneet siemenistä vuosien varrella. Mahtaako vuoristomäntyjen läheisyys parantaa niiden elinolosuhteita paahtavan aurinkoisella tontilla?

  2. Kiitos viestistä! Kesämatkailun takia palaan aiheen pariin vasta nyt. Männyt ja rhodot viihtyvät yleensä hyvin yhdessä, kun pitävät molemmat happamasta maasta. Saattaa olla, että männyt antavat myös tarpeellista varjostusta silloin kun kevätaurinko alkaa paistaa. Rhodojen viihtymisestä voisi päätellä, että siellä on oikea kasvi oikeassa paikassa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s