Reheviä puutarhoja ja hyötytarhoja voi ihailla keskellä pakkasia Ateneumissa. Tuusulanjärven rannalle runsas 100 vuotta sitten muuttaneiden nuorten taiteilijaperheiden elämään kuuluivat olennaisena osana myös puutarhaviljely ja ympäröivä maisema. Eräs taiteilijoista sai joululahjaksi kuormallisen hevosenlantaa viljelyksiään rikastamaan!
Aiemmin Haloset ja Järnefeltit ovat olleet minulle tärkeitä kulttuurinimiä, joiden tuotantoon on tullut yleissivistyksen nimissä tutustuttua. Muistan pienenä myös vierailleeni vanhempieni kanssa Sibeliusten Ainolassa. Ateneumin Järven lumo -näyttelyyn koottujen kuvien ansiosta elämä Tuusulanjärven rannalla tuli lähemmäs kuin aiemmalla vierailulla paikan päälle. Nyt pääsin katsomaan ympäristöä aiheet maalanneiden taiteilijoiden silmin ja ymmärsin hiukan, millaiselta elämä on mahtanut siellä tuntua. Konkreettisesti se on ollut tomaatinkasvatusta, ruusujen kukinnan seuraamista ja siitä kirjeitse raportoimista muualla kesäänsä viettävälle naapurille, retkiä järven rantakallioille ja omavaraisuuteen pyrkimistä — taiteilijuus ei silloinkaan taannut automaattisesti herkuista notkuvien pöytien ääreen pääsemistä, vaan oman sadon saaminen ja sen säilöntä talveksi olivat varmempia tapoja.
Taide tuli lähelle tuttuudessaan: puutarhan kevättyöt puiden alkaessa vihertää, syksyisen järvenrannan harmaus, pimeänä vuodenaikana sisällä kukkivat ruukkukasvit, tai puiden sinertävät varjot hohtavalla hangella. Pystyin lähes haistamaan juhannusruusujen tuoksun ja iloitsin siitä, että voin tulevanakin kesänä kumartua samanlaisten kukkien lähelle ja ymmärtää niiden kautta hetkellisten ilojen merkitystä. Japanilaisten kirsikankukkien katselun tapaan kukan erityinen arvo voi piillä sen hetkellisyydessä. Jännittävää on odottaa, mikä ruusu juuri tänään avaa kukkansa. Puutarhaviljelyn kulttuurihistorian ydin konkretisoitui taulun juhannusruusuissa: tunneyhteys samoja hetkellisiä kukkijoita ihastelleisiin maalareihin.
Järven lumoon voi tutustua Ateneumissa vielä 9.2.14 asti. Tavalliseen sisäänpääsyhintaan sisältyvät opastukset torstai-iltaisin ja sunnuntaisin. Taustatarinoihin ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön arkeen pääsee myös Riitta Konttisen kirjassa Onnellista asua maalla, joka toimii samalla näyttelyoppaana. (Saatavana pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa).
Taide voi tulla lähelle verkonkin kautta Valtion taidemuseon Taidekokoelmat-verkkopalvelussa. Järven lumo -näyttelyn puutarha-aiheisista teoksista monet eivät ole valtion omistuksessa, mutta Pekka Halosen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin taiteesta saa silti ensisilmäyksen. Mahdollista on kokeilla uudenlaisen opastetun luontoreitin seuraamista: Mennään metsään.