Jättipalsami ja viitapihjala-angervo aiheuttavat haittaa Pohjois-Suomessakin. Anu Hallikainen tutki opinnäytetyössään Oulun seudun ammattikorkeakoulussa viheralan ammattilaisten tietämystä vieraslajeista ja koulutustarpeita.
Viheralan ammattilaiset olivat tutkimuksessa enimmäkseen kiinnostuneita vieraslajikoulutuksesta. Tämä on hienoa! Kuten Hallikainen ehdottaa, tietoisuutta olisi hyvä lisätä alan opinnoissakin pikaisesti: esimerkiksi maisemasuunnittelun koulutusohjelman kursseilla aiheen käsittely olisi tarpeen. Hänen opiskelupaikassaan OAMK:ssa suunnitellaankin vieraslajikoulutuksen järjestämistä viheralan ihmisille. Omissa puutarhuriopinnoissani kasvien voimakkaan leviämisen haitoista ei juuri puhuttu, vaikka kotimainen vieraslajistrategia oli juuri valmisteilla.
Hallikainen kertoo tutkimuksessaan puutarhajätteen yleisesti käytössä olevista kaatopaikoista — siis paikoista, jonne viheralan työntekijät ja kuntalaiset saavat tuoda puutarhan kasvijätteet. Sallituistakin paikoista tulee ongelmallisia, jos niihin tuodaan voimakkaasti leviävien kasvien osia ja siemeniä ja kasat jätetään vapaasti maatumaan. Niinpä tutkijan vierailemissa kohteissa kasvaakin jättipalsamia ja muita vieraskasveja. Luontoon leviämisen uhka on olemassa, kun puutarhajätteiden hallitulle käsittelylle ei vielä ole suunnitelmaa. Tällaiselle olisi siis tarvetta, kun vieraslajistrategiaa sovelletaan kuntatasolla.
Puutarhajätteitä on viety yksityispihasta metsänlaitaan. Jättipalsamit ovat lähteneet leviämään kohti korpimetsikön saniaisia.
Tutkimuksen pääviesti on, että ennakointi on edullista ja varhainen toiminta kannattaa. Kasvivalintoja on hyvä katsoa vieraslajisilmällä jo suunnitelmia tehtäessä. Samoin haittaa aiheuttavien esiintymien hävittämiseen kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhain. Nämä sopivat hyvin ohjeiksi sekä viheralan ammattilaisille että kotipuutarhureillekin.
Vihreä puutarha 