Haluan toimia maailmassa hyvän puolesta. Pyrin pienentämään jättämääni ekologista jalanjälkeä. Mutta vaikka kuinka muuttaisin tottumuksiani ympäristöystävällisemmiksi ja tuottaisin vähemmän hiilidioksidipäästöjä, jätän silti maailmaan jälkeni ja kulutan sen rajallisia resursseja. Ympäristöahdistus uhkaa.
Olen havainnut, että hyvien ja tärkeiden asioiden edistäminen on innostavampaa kuin uhkien välttely ja vaaroihin valmistautuminen. Voisinko muuttaa maailmaan jättämääni jälkeä paremmaksi keskittymällä siihen, mitä voin edistää ja parantaa? Jalanjäljen pienentämisen lisäksi voin jättää ympäristöön myönteisen kädenjälkeni.
Kädenjälki innostaa tuottamaan maailmaan enemmän hyviä kuin huonoja vaikutuksia. Näin se täydentää ympäristökuormitusta mittaavia ekologista jalanjälkeä ja hiilijalanjälkeä. Hyviin tekoihin keskittyminen voi auttaa ympäristöasioissakin parempiin tuloksiin kuin synkkä puhe päästöjen vähentämispakosta ja asioista luopumisesta.
Toki hyvään keskittyjäkin tiedostaa ensin kokonaisvaikutuksensa maailmaan (esimerkiksi laskemalla hiilipäästönsä ilmastodieetti-sivulla tai ekologisen jalanjälkensä ekotallaajan avulla). Sen surkutteluun ei kuitenkaan pidä tarttua. Kädenjälkiajattelun isä Gregory A. Norris kertoo kädenjäljen jakautuvan kolmeen askeleeseen:
- Haittojen vähentäminen eli jalanjäljen pienentäminen: Perinteiseen tapaan vähennetään omia ympäristövaikutuksia ja perehdytään tärkeisiin asioihin. Kun oman jalanjäljen pienentäminen käy vaikeaksi, siirrytään ottamaan seuraava askel ympäristöahdistumisen sijaan.
- Toisten auttaminen: Omia myönteisiä ympäristöajatuksia jaetaan muille, innnostetaan ja välitetään tietoa. Näin muidenkin jalanjäljet pienenevät.
- Myönteisten asioiden tekeminen: Parannetaan maailmaa tekemällä jotakin uutta ja hyvää.
Nämä kaikki askeleet lasketaan osaksi omaa ympäristön hyväksi jätettyä kädenjälkeä. Hyvää jälkeään voi siis kasvattaa haitallista jalanjälkeä suuremmaksi. Näin maailma voi olla minun ansiostani hiukan parempi paikka.
Seuraavaksi pyrin soveltamaan ekologista kädenjälkeäni puutarhanhoidossa. Askeleet voisivat olla vaikkapa seuraavia:
- Pienennetään ympäristökuormaa ja resurssien käyttöä: aloitetaan kompostointi, vähennetään puutarhan takia tapahtuvaa autoilua, lähdetään puutarhamatkalle julkisin liikennevälinein. Mahdollisen kasvihuoneen lämmitysratkaisut mietitään ekonäkökulmasta. Käytetään läheltä tuotuja kasveja ja materiaaleja, luovutaan myrkkyjen käytöstä. Syödään oman puutarhan kasvisruokaa.
- Autetaan ja innostetaan tuttuja: autetaan kompostin perustamisessa, neuvotaan viherlannoituksessa, jaetaan kestävien kasvien taimia, lainataan puutarhakirjallisuutta. Kerrotaan ympäristöystävällisestä puutarhanhoidosta blogissa tai kursseilla.
- Keksitään uutta ja tehdään hyviä asioita: Piharakentamisessa aloitetaan paikallisista olosuhteista ja tehdään paikkaan sopiva puutarha. Nurmikon sijaan perustetaan niitty. Ylimääräistä omaa satoa jaetaan muillekin vaikkapa omenapörssien tapaan. Otetaan tuttavapiirin lapset mukaan puutarhatöihin. Arvostetaan rikkaruohoja, jotka ovatkin syötäviä villivihanneksia. Osallistutaan vieraslajitalkoisiin. Istutetaan puita. Ideoidaan jotakin ihan uutta.
Kerro omat suuret ja pienet ideasi muille!
Tiedonlähteitä:
- Dr. Gregory A. Norrisin yleisöluento 13.9.13 Suomen ympäristökeskuksessa.
- Handprinter.org
- Living — Not Just Looking — on the Bright Side (Gregory Norris)
- Suomen ympäristökeskus: Kulutus, tuotanto ja luonnonvarat
- Huffington Post, Dan Goleman: Lowering Your Carbon Impact
Vihreä puutarha 
Kiitos! Nuo ovat hienoja ideoita ympäristön hyväksi.
Kiitos kannustavasta palautteesta!
Paluuviite: Varo tätä kasvia! Keskustelua vieraslajeista Pähkylä-lehdessä | Vihreä puutarha